Varovainen tuuletus

Nyt ei varmaan pitäisi vielä tuuletella mutta aion silti vähän:eilinen ja tämänaamuinen olotila on aika lailla erilainen ja parempi kuin viime kerralla.Väsyttää joo ja pari tuntia tipasta tuli pöhnäinen olo ja raskaat jalat mutta kaatokänni,pahoinvointi,huippaus ja sydämentykytys loistavat kaikki poissaolollaan.Ihan huikeeta!Mutta katsotaan nyt etten juhli liian aikaisin,kun kortisoni loppuu niin silloin vasta sen oikean kunnon näkee mutta tähän mennessä vaikuttaisi oikein hyvältä.

Pieniä jännityksen hetkiä tässä ennen tiputusta kuitenkin piti kokea kun crp pentele oli jostain syystä koholla,ehkä tämän flunssan takia,tiedä häntä.Onneksi tiistain uusintakokeissa se oli jo laskenut niin että tiputus voitiin antaa.Ja viikon paras uutinen:hemoglobiini oli noussut itsekseen 113!Eihän se vieläkään viitearvoissa ole mutta sinne päin,jes!Passittivat mut vielä sydänfilmi ennen tiputusta niiden viimekertaisten tykytysten takia,se oli kunnossa.Ärsyttävintä nyt on ainoastaan yskä.Oli työn ja tuskan takana eilen yritää olla yskimättä reilun puolituntia kun epirubisiini tippui,ainoa keino oli olla koko ajan vichy pullo huulilla.Ja siis yskimättä piti olla siksi että sai tippakäden pysymään paikoillaan,koska tuo mansikkamehu on niin kudostoksista että esim hoitajat käsittelevät pussejakin hanskat kädessä.En siis välttämättä halua tietää mitä tapahtuisi jos sitä sattumoisin pääsisi jonnekin muualle kuin verenkiertoon.Rajuja aineita.Toinen vaikea paikka oli pitää naurunhyrskäsdykset kurissa kun naapuripaikkalainen kuorsasi niin että rappaukset meinasi tippua Radiuksen katosta,nukkui siis kuin tukki koko tiputuksen ajan.

MUTTA nyt on pääasia että ainoastaan yksi tippa enää jäljellä ja tuntuu että nyt on jo ihan voittajafiilis!13 viikkoa takana,3 edessä.Oon päättänyt että viimeisen tipan olot menee vaikka päällään seisten.Pakko.