Aikatauluja selvillä

Perjantaina tuli postissa sitten kaikki loput tiputusajankohdat,30.8,19.9,10.10 ja viimeinen myrkky virtaa suoneen 1.11 jos kaikki menee hyvin.Tuli oikeasti ihan toiveikas olo että tämä aikuisten oikeasti loppuukin joskus.Samassa kuoressa oli myös aika sädehoidon annossuunnitteluun,se on samana päivänä viimeisen tipan kanssa,kaksi kärpästä yhdellä iskulla!Normaalisti sädehoito alkaa muutaman viikon päästä viimeisestä sytostaatista.Sitähän en vielä tiedä montako päivää sädetetään mutta 25 on sellainen standardisetti joten oletan sen 5 viikkoa sen olevan.Sekin varmasti selviää sillä suunnittelukäynnillä.Tällä aikataululla siis koko rumba olisi todennäköisesti ohi jouluksi!Ei pysty kyllä edes kuvittelemaan sitä tunnetta kun viimeinen sädehoito on ohi,tuntuu kovinkaukaiselta vielä, mutta kyllä sekin päivä vielä koittaa.

Olo on  kohentunut mutta nyt kyllä pahoinvointia pukkasi enemmän kuin viime kerralla.Etoi jotenkin ihan kaikki syötävä ja piti ottaa pahoinvointilääke että pystyin edes jotain laittamaan yökkäilemättä suuhuni.Sen lisäksi että kaikki maistuu tunkkaisille ja ummehtuneelle kaikki myös haisee tunkkaisille ja ummehtuneelle.Eiköhän nuo makuvääristymät ala taas pikkuhiljaa onneksi palautumaan ensi viikolla.Uutuutena löysin myös sammaksen kielestäni.Ihmettelin kun kurkku on ollut kipeän oloinen ja kun vilkaisin taskulampulla pidemmälle suuhun huomasin että kielen taka osa on valkoisen katteen peitossa.Kotikonstit siis käyttöön, pakastepuolukoiden imeskely ja purskuttelelu  suolavedellä(yöks).Toivottavasti saa niillä peitteet kyytiä.Aamut on alkaneet nyt poikkeuksetta nenäverenvuodolla,on saaneet limakalvot sen verran osumaa.Ja nyt huomaa että nenäkarvoilla on oikeasti tehtävänsä maailmassa koska nenä valuu ihan noronaan kun ei ole mitään ulospyrkivää tavaraa pysäyttämässä.Tarvii varmaan alkaa kulkemaan tupot nenässä.Luojan kiitos olen säästynyt nyt siltä akne ällötykeltä,iho on tosi kuiva ja se imee rasvaa ja öljyä ihan urakalla.Vatsan toiminta on ekasta sytopäivästä lähtien ollut jompaa kumpaa ääripäätä,nyt huhuilen sen kultaisen keskitien perään.Aika rasittavaa kun ei koskaan tiedä millanen päivä on.Että tarviiko juosta vai varata viikon aamulehdet huussiin.

Eilen kuljin ekan kerran pää paljaana taloyhtiön pihassa.Sain osakseni hämmentyneitä katseita,kukaan ei kysynyt eikä kommentoinut mitään ,naapurin pappa moikkasi tuttuun tapaan, niinkuin ei olisi huomannutkaan.Oma olo tuntuu entistä varmemmalta tässä luokissa.Ihmeesti sitä silmä tottuu ja aivot kääntyy samaan moodiin.Tytön kaveri supatti tänään meillä ollessan että miks sun äitis on kalju.”siks kun se on kipee” oli vastaus.Hiukan siinä sitten yritin selittää asiaa tarkemmin, että saan lääkettä sairauteeni jonka sivuvaikuksena hiukset lähtee.”okei” oli vastaus.Se oli sitten sillä kuitattu ja leikki jatkui.