Huhhuijaa mikä viikko takana,eipä tuohon osannut tyttö varautua vaikka kuinka yritti.Nyt pari päivää ovat olleet jo huomattavasti parempia,olen päässyt kipulääkkeitä eroon vaikka satunnaisesti vielä aina jostain kolottaakin.Nyt on ensimmäinen päivä kun tuntuu siltä että on voimissaan ja järjissään sen lääkesumun jälkeen.Väsymystä nyt on edelleen mutta se ei ole enää lamaannuttavaa.Ja kyllä, kyllä tekee myös mielelle ihmeitä kun pääsee liikkeelle niin ettei joka paikkaa jumita.Kyllä sitä pienistä asioista voi olla ihminen iloinen.Mutta tietenkin kun kivuista pääsi niin tilalle pukkaa nyt jäätävää aknea kaulaaan, naamaan ja rinnuksiin.Eipä ole edes teininä tullut oltua tällainen rupikonna.Tuntuu että nyt kaikki lääkkeet ja kuonat puskee naamasta läpi ja naama onkin punakka , arka ja turpea.Suu rutisee kuivuuttaan, öljyllä huljauttelen monta kertaa päivässä.Suupielet halki, vaikka kuinka yritin huulia rasvailla.Makuaisti on edelleen kadoksissa ja kielestä on lähtenyt se normipeite, se on tosi hassun tuntunen kun kielellä tunnet joka hitusen hampaiden välissä.Mutta nämä on kyllä pientä siihen viime viikon olotilaan verrattuna,ei auta valittaa.Ja jos ”vain ” näillä lisäoireilla selviän niin se on lottovoitto!Saapa nähdä koska tuo tukka alkaa harvenemaan,päänahkaa on pistellyt ja aristanut jo monta päivää.Ja tuntuu että tukka on kuolleen oloinen, rasvottuva ja takkuuntuva,lopun alkua sille taitaa olla.
Tälle päivälle tuli kutsu siihen pään magneettikuvaukseen, menen sinne illalla.Jännittää ihan hulluna.Nyt sitä ohimossa oiretta taas ei ole ollut ja tottakai kuvittelen että se on etäpesäke ja että sytostaatti on siihen tehonnut kun oire on hiipunut...tai yhtä hyvin voi olla että en vaan ole sitä noteerannut kun on tässä ollut vähän tätä muutakin oiretta.Tiedä häntä.Toivottavasti lausunnon saa mahdollisimman pian, odottelu on taas varmasti yhtä piinaa.Oma pinna on kyllä lyhentynyt ihan olemattomiin nyt hoidon jälkeen.Harmittaa kun on tullut tytöllekin rähjättyä varsin vähäpätöisistä asioista kun ei vaan kertakaikkiaan ole jaksanut mitään ylimääräisiä ärsykkeitä.Kavereiden tuonnista sisälle on väännetty, inhottaa olla nalkuttava äiti joka ei anna tehdä mitään kivaa.Onneksi mies on kompannut tässä ja pitänyt naapurin mukulat ovien ulkopuolella kun en ole jaksanut muuta kuin nukkua.Kaipa ne tytön kaverit kertoo kotonansa että anskun äiti vaan nykyään huutaa ja nukkuu...Tiedän että siitä ei pitäisi ottaa huonoa omaatuntoa ja se kuuluu tähän, mutta tuntuu silti kurjalta.Päivittäin sitten pyytelen anteeksi napsahduksiani, onneksi lapset eivät ole pitkävihaisia ja asiat on aika äkkiä taputeltu ja unohdettu.
Rintasyöpädiagnoosi pamahti keskelle 38-vuotiaan äidin ja vaimon ruuhkavuosia,ajatuksia matkan varrelta
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Korjausleikkaus vol 2
Viime viikolla operoitiin uudelleen rakennettua rintaa.Kokoero toiseen verrattuna oli huomattava ja muotokaan ei oikein ollut asettunut ,rin...
-
Tästä se lähtee.Kriisihoitaja maanantaina käski kirjoittaa,se helpottaa.Ja nyt mä sitten kirjotan.Mutta mistähän sitä aloittaisi.Ehkä pa...
-
Korjausleikkaus on vihdoin ohi,nyt on 10 päivää kulunut leikkauspäivästä.Alunperinhän leikkaus piti olla jo huhtikuussa mutta sitten tuli ko...
👍👍❤❤
VastaaPoistaHienoa, suunta ylöspäin